Voiko saaressa koodata?

Meillä tuotekehitys pohjautuu paljolti olemassa olevien tuotteiden inkrementaaliseen kehittämiseen. Vuoden mittaan 3–4 viikon mittaisia kehityssprinttejä työstetään läpi kaikkiaan noin 15 ja niissä kooditehtaan voimin syntyy tuotteisiin satoja uusia ominaisuuksia ja parannuksia. Tehdyt teknologiavalinnat luovat tiukan viitekehyksen kehitykselle ja ohjelmistokehittäjien satunnaiset irtiotot saavat tuotepäälliköiden verenpaineen nousemaan.

Antti:
Lukkolahteen päästyämme ja tavaroiden purkamisen jälkeen, kaivoimme läppärit repusta pöydän ääreen ja rupesimme hommiin. Ennen hackathonin varsinaista alkua kaikki meistä oli jo ottanut selvää ja testaillut käytettäviä teknologioita, myös varsinainen projekti oli sovittu ja aloillaan. Paikan päällä projekti jaettiin yhdessä edelleen osiin, jotka jaettiin eri henkilöille. Valmistautumisen myötä alkukankeus oli vähäistä ja jo nopeasti aloittamisen jälkeen saimme aikaan tuloksia. Varsinaisena tavoitteenahan ei ollut itse projektin loppuun asti vienti, vaan uusien ennestään tuntemattomien teknologioiden kanssa toiminen ja uuden oppiminen.
Varsinkin oppimismielessä ryhmässä tekeminen oli erinomaista. Kysymyksiä voitiin heittää ilmaan ja pohdittiin ja tutkittiin yhdessä, tai jollain oli jo vastaus ongelmaan. Kaiken kaikkeaan ilmassa oli siis vahvaa tekemisen ja oppimisen meininkiä. Eikä varmasti miljöö, saunominen, järvessä pulahdus ja grillaus haitanut koodailua, joka jatkui vielä myöhään yöhön puhdistumisen ja maukkaan grilliruuan jälkeen.

Jari:
Kokemamme jälkeen voimme todeta, että ainakin tämän kaltainen web-sovelluksen kehitys onnistuu nykypäivänä helposti kaikkialla, missä on vähintään 4G-mobiililaajakaista käytettävissä. Työn suoritus ei ole aikaan eikä paikkaan sidoksissa. Myös tiiviissä vuorovaikutuksessa työskentely oli ehdottomasti kokemisen arvoista ja sai positiivisen vastaanoton. Oli helppo vaihtaa ajatuksia ja saada apua, kun kaveri oli vieressä. Tunnelma antoi myös uudenlaista potkua, eikä hommaa olisi millään malttanut keskeyttää. Tällaista työskentelytapaa voisi jatkossa ehdottomasti soveltaa myös varsinaiseen työhön.

Marko L:
Itseorganisoitunut poikkitieteellinen ryhmämme oli valmistautunut hyvin ja “töihin” päästiin heti saareen saavuttuamme. Vuorovaikutus ja ideoiden lentely oli aivan toisenlaista kuin tylsässä neukkarissa, jossa ajatukset helposti kiertävät samaa vanhaa kehää. Tavoitteet saavutettiin hyvin, eli opimme uusia tekniikoita ja työkaluja sekä saimme valmiudet tehdä niillä jotain ihan oikeaakin. Harjoitustyönä tehty monen käyttäjän ja alustan reaktiivinen sovellus saatiin lähes tuotantokelpoiseen kuntoon, vaikka se ei ollutkaan tärkeintä. Ehkäpä epätodennäköisen kesäsadepäivän sattuessa kohdalle tähän tulee vielä palattua…
Innostuksen määrästä voi päätellä jotakin siitä, että perjantai venyi lopulta ~18 tuntiseksi (kahdelta yöllä jouduttiin lopettamaan, kun silmät eivät enää pysyneet kunnolla auki). Lauantaina tehtiin hieman lyhyempi päivä, mutta ei se siihen jäänyt: illalla kotona oli vielä pakko vähän jatkaa! Saaressa ei vain voi, vaan myös pitää koodata. Viimeistään keväällä uudelleen, seuraava puolihuolimaton läppä mietinnässä =D.

Marko M:
Kuten niin usein näinä aikoina voi todeta, että ”ei se ole enää tekniikasta kiinni”. Teknisesti toteutus onnistuu kyllä, mutta uuden asian oppimisessa on tietty oppimiskaari, mikä ottaa aikansa. Asynkronisen toiminnan ymmärtäminen käytetyssä alustassa vaati vanhojen ajatusten kääntämistä uuteen asentoon. Tässä auttoi rento ympäristö ja ilmapiiri sekä selvä irtaantuminen vanhasta kaavasta. Ryhmädynamiikka ainakin tällä ryhmällä toimi erinomaisesti ja kaikille löytyi mielekästä tekemistä itseohjautuvasti. Koin oppineeni jotain aivan uutta lyhyessä ajassa tehokkaasti, ja viikonlopusta jäi vielä versionhallintaan hyvä demopohja itseopiskelun jatkoksi.

Anssi:
Saaressa voi todellakin koodata, ja eikä vain koodata vaan samalla kertaa tutustua, kokeilla ja ottaa lähes tuotannolliseen käyttöön uusia teknologioita ja pilvipalveluina tarjottavia kehitystyökaluja tai -alustoja. Ja tässä vaiheessa koodaaminen muuttuukin kokonaisvaltaisemmaksi case-sovelluksemme asiakastarpeiden hahmottamiseksi tai jopa palvelujen muotoiluksi. Normaalissa tuotekehityssyklissä ja konttorirutiineilla vastaavan annostukseen uutta menisi useita päiviä, ellei viikkoja. Kun Markon seuraava läppä lentää, olen mukana!

34-tunnin aikana koettua

Softat, palvelut jne…
•    Git & Github  -versionhallintajärjestelmä
•    Visual Studio Code -editori (Microsoft)
•    Angular/typescript – web-sovellusten kehitysalusta/-kieli (Google)
•    Firebase – web-sovellusten kehitysalusta (Google)
•    AWS S3 – laskenta- ja pilvitallennuspalvelut (Amazon)
•    Kettukeksit (Jaffa Pihlaja)

Käytetty laitteisto
•    Windows ja Linux läppäreitä
•    Android-puhelimia ja iPhone
•    4G-yhteydet puhelinten kautta
•    Yhteysvene Linder ja perämoottori Yamaha 4.0 hv
•    Vararengas, tunkki ja rengasavain
•    Pekonia ja munia
•    Firman mökki ja sauna saaressa