Tarjoama kuriin, tuotetiedot hallintaan

Vuodesta 2016 alkaen omaa tuotetiedonhallinnan ratkaisuihin erikoistunutta Krios-yritystään johtanut Antti Sääksvuori puhuu visuaalisuuden merkityksestä.

Visuaalisuudella on erityisen suuri merkitys valmistavassa teollisuudessa – vaikkei sanapari ensimmäisenä tuokaan mieleen visuaalista ilotulitulittelua.

Kuitenkin juuri siitä on monin paikoin kyse, kun puhutaan nyt käynnissä olevasta teollisesta vallankumouksesta. ”Jos ja kun pystymme näyttämään asiakkaalle koneen tai laitteen, jollaista ei ole vielä edes valmistettu, se on varsin vakuuttavaa palvelun ja tuotannon markkinointia. Virtuaalistodellisuudella ja lisätyllä todellisuudella pystytään tekemään monenlaisia asioita.”

Sitten Sääksvuori avaa väitteensä käytännön läheisellä esimerkillä, jossa tuotetiedonhallinnalla on suuri merkitys. ”Arkkitehdeille on arkipäivää, että kun asiakasyritys ostaa esimerkiksi hissejä tai liukuportaita, he saavat toimittajalta 3D-mallit rikastettuina siten, että arkkitehdit saavat ne sovitettua suoraan omaan malliinsa.”

”Jotta edellä kerrottu onnistuu, tuotetiedonhallinnan täytyy olla kunnossa.”

Ura alkuun telakalla

Nuori Antti Sääksvuori oli 1990-luvun puolivälin jälkeen harjoittelijana Hietalahden Masa Yardsin telakalla Helsingissä.

Siellä hän sai yllättävän työtehtävän. Työharjoittelijalle annettiin tehtäväksi suunnitella tilauksessa olleen risteilyaluksen tuotetiedonhallinta. Työhön oli ryhdyttävä nollasta. Mistään ei löytynyt suomeksi kirjoitettua tietoa asiasta eikä Sääksvuori myöskään tuntenut ainuttakaan ihmistä, joka olisi tiennyt tuotetiedonhallinnasta yhtään mitään.

”Amazon-verkkokirjakauppa oli jo olemassa. Löysin sieltä pari aiheesta kertovaa kirjaa, tilasin ja luin ne ja ryhdyin töihin.”

Jotain tuotetiedonhallinnan hitaasta uimisesta suomalaisten yritysten käytäntöihin kertoo se, että Suomessa avattiin vasta viime vuonna ensimmäinen kunnollinen tuotetiedonhallintaan liittyvä opintopolku Oulun yliopistossa.

Ajoitus oli harjoittelija-Sääksvuoren puolella. Hänen saamansa toimeksiannon taustalla kummitteli suuri tilaus, jonka Masa-Yards oli juuri saanut Yhdysvalloista. Tilauskokonaisuuteen kuului kahdeksan risteilyalusta.

”Telakalla havahduttiin siihen, ettei jokaista alusta kannata suunnitella erikseen tyhjälle paperille, vaan jonkinlainen yhtenäinen struktuuri olisi hyvä olla olemassa. Tiettyjen oleellisten asioiden ja niihin liittyvän datan olisi järkevää olla vakioita ja talletettuina niin, että niitä olisi helppo hyödyntää urakan eri vaiheissa, aina uusia aluksia tehtäessä.”

Nykyvinkkelistä katsottuna Sääksvuoren nuoruuden urakäänteeseen liittyy paradoksi. Vaikka hän aloitti Masa-Yardsilla tuotetiedonhallinnan parissa eräänlaista pioneerityötä, laivanrakennusala on sittemmin ollut tuotetiedonhallinnan suhteen yksi muutosvastarintaisimpia.

”Laivanrakennusala hyötyisi hyvästä tuotetiedonhallinnasta siinä missä kaikki muutkin. Minulla oli onnea, sillä omana aikanani telakan johtajana oli Martin Saarikangas, tai Iso-Masa, kuten me pomoamme leikkimielisesti kutsuimme. Hänen kautenaan telakalla pyrittiin innovatiivisuuteen ja katsomaan rohkeasti kohti tulevaisuutta.” 

Haasteet vaihtelevat

Tuotetiedonhallinta on sikäli kimurantti alue, että siihen liittyvät haasteet, tarpeet ja mahdollisuudet muuttuvat jatkuvasti samassa tahdissa teknologisen kehityksen ja ohjelmistokehityksen kanssa.

”Teemat ja haasteet vaihtelevat. End-to-end -malli on useissa yrityksissä saavuttanut sellaisen ymmärrystason liikkeenjohdon piirissä, ettei tehdä enää pistetyyppisiä toteutuksia, esimerkiksi perusteta verkkokauppa ja ajatella sitten, että no nyt me otimme sen digiloikan. Nykyään jo ymmärretään, että digitaalisuus on paljon kokonaisvaltaisempi asia kuin verkkokauppa.”

Sääksvuoren mukaan oleellista on, että yrityksen kaikissa tärkeissä prosesseissa pitää pystyä  kuljettamaan tietoa digitaalisesti prosessin eri vaiheissa läpi koko ketjun. Tuon tiedon pitäisi myös olla helposti kaikkien sitä työssään tarvitsevien saatavilla.

Sitten kun asiat ovat yrityksessä näin hyvällä mallilla, alkaa tapahtua pieniä, positiivisia ihmeitä: aikaa, rahaa ja resursseja alkaa säästyä esimerkiksi turhien reklamaatioiden käsittelyltä. 

Sääksvuori pyytää ajattelemaan vielä verkkokauppaesimerkkiä. Mistä ne tuotetiedot sinne verkkokauppaan on saatu? No, jonkun on tietysti pitänyt naputella sinne ne tiedot.

”On vihdoin ymmärretty, että verkkokauppa ja tuotehallinnan järjestelmä kannattaa kytkeä toisiinsa. Oikein toteutettuna tuotetiedot päivittyvät tuotehallinnan järjestelmään automaattisesti ja reaaliaikaisesti. Kaikkien elämä helpottuu, eikä vähiten verkkokauppaansa pyörittävän yrittäjän.”

Tarjoamaa opittava karsimaan

Sääksvuori sanoo, että tuotetiedonhallinnan järkeistämisessä iso rooli pitäisi olla tuoteportfolion hallitsemisella.

”Yritysten kannattaisi entistä enemmän havahtua siihen, että kun kehitetään tuotteita markkinaan, vanhoja tuotteita pitäisi uskaltaa poistaa sieltä samassa tahdissa. Yhä jokaista tarjoamasta poistettua tuotetta kohti kehitetään keskimäärin 1,8 uutta tuotetta. Se on yksinkertaisesti liikaa.”

Sääksvuori ottaa vertailukohdaksi autokaupan. Yrityksen pitäisi pystyä hallinnoimaan, mitkä varaosat ovat saatavissa mihinkin malliin ja milloin varaosat ovat saatavissa. Jos tämän tyyppinen data olisi automaattisesti päivittyvää, ja kaikkien yrityksessä työskentelevien helposti saatavilla, se tukisi yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Toisin sanoen: tuotetiedonhallinta tukisi liiketoimintaa.

Sääksvuori nostaa esimerkiksi asennetun laitekannan.

”Kun auto viedään esimerkiksi vuosihuoltoon, olisi hyvä tietää, että kun kyseessä on tuo tai tämä sarjanumero, jossa on eksaktisti tuon tai tämä moottori ja se on vielä diesel, niin tähän käykin vain tuollainen osa. Tämän tyyppisen tiedon hallinta on edelleen suht heikolla tasolla lähes kaikilla teollisuuden aloilla..”

Tuotetiedonhallinnasta vientituote

Sääksvuori onnistui pioneerihankkeillaan tekemään itsestään yhden Suomen ensimmäisistä tuotetiedonhallinnan huippuasiantuntijoista. Helsingin telakan jälkeen hän on työskennellyt konsulttina vuodesta 1998 alkaen ja edelleen vuodesta 2016 lähtien oman Krios-yrityksensä kipparina.

Sen jälkeenkin on tapahtunut bisnesmaailmassa paljon. Teknologian lisäksi muun muassa vihreä siirtymä on ottanut isoja harppauksia eteen. Jälkimmäinen on esimerkiksi mahdollistanut sen, että tuotetiedonhallinnan ympärille on syntynyt muutamia merkittäviä yrityksiä.

Kuluttajat ja yritykset kaipaavat ja tarvitsevat enenevissä määrin ja yhä tarkempaa tietoa siitä, millaisista nippeleistä ja komponenteista heidän hankkimansa ja kuluttamansa laitteet koostuvat.

Sääksvuori mainitsee alan markkinajohtajiin lukeutuvan Greensoftin. Yksinkertaistettuna yrityksen bisnes on se, että se ylläpitää 1,2 miljoonan komponentin tietoja.

”Jos valmistat matkapuhelimen, tarvitset 100 komponenttia, ja ostat ne todennäköisesti pääosin Kiinasta. Greensoftin bisnes on ylläpitää komponenttien speksejä. Puhelinvalmistaja voi ostaa esimerkiksi yritykseltä jatkuvasti ajan tasalle päivittyvän tietokannan käyttämistään komponenteista. Tietokannasta käy sitten selville, millaisia materiaalit ovat esimerkiksi ympäristön kannalta.”

Elektroniikka-elementeissä komponenttien elinkaari on lyhyt, koko ajan tulee uutta ja samalla vanhaa poistuu. Ilman Greensoftin kaltaisia yrityksiä kukaan ei pysyisi kärryillä, mistä aineosista komponentit koostuvat.

Tässä Sääksvuori näkee markkinarakoa myös suomalaisille yrityksille. ”Suomessa on varsin hyvin ymmärretty tuotetiedonhallinnan merkitys verrattuna esimerkiksi saksankieliseen Eurooppaan, jossa on paljon teollisuutta. Näkisin, että tuotetiedonhallinta itsessään voisi kasvaa yhdeksi kotimaiseksi vientituotteeksi muiden joukkoon.”

Tuotetiedonhallinnan 5 merkittävintä etua

1. Tehokkuus. ”Jos tuotetiedonhallinta on kohdallaan eikä kuralla, se parantaa toiminnan tehokkuutta ja sitä kautta tulosta. Tämä on pomminvarma asia.”

2. Kommunikointi. ”Pystyt kommunikoimaan kumppaneillesi, toimittajillesi ja asiakkaillesi ajantasaisimpaan tietoon nojautuen.”

3. Digitalisaation mahdollistaminen. ”Digitalisaatio ei ole vain sitä, että esitellään uusi verkkokauppa, vaan sitä, että pystyt yhdistämään monta tietojärjestelmää yhteen liiketoimintaasi hyödyttävällä tavalla.”

4. Vaatimustaso. ”Vaatimukset informaation kattavuudelle ja laadulle kasvavat alati digitaalisissa kanavissa. Jos menet esimerkiksi Gigantin verkkosivuille, sinun pitää saada myytävistä uuneista ja pölynimureista riittävästi tietoa ostospäätöksen tukesi.”

5. Johtaminen. ”Yrityksesi ja sen henkilöstön johtaminen on huomattavan paljon faktapohjaisempaa, kun sinulla on tuotetiedonhallinta ajan tasalla ja kätevästi saatavilla. Yhtä olennaista kuin tietää kuinka paljon on myyty, on tietää, mitä on myyty. Usein johto näkee vain lukuja, myyntejä ja ostoja. Tärkeää on pystyä vaivattomasti vertailemaan tarjonnan tuotteiden menekkiä niin, että voi tehdä perustellut päätökset siitä, minkä tuottamiseen ja markkinointiin kannattaa panostaa lisää ja mistä tuotteesta on järkevää luopua.”

Jos kiinnostuit aiheesta, ota yhteyttä niin jutellaan aiheesta! Minulla on yli 15 vuoden kokemus tuotetiedon hallinnasta ja käyttöönottoprojektien läpiviennistä. Mietitään yhdessä miten teidän yrityksenne hyötyisi tehokkaasta tuotetiedon hallinnasta. 

Jussi Saikkonen
Vertex-asiantuntija
0400-229119
jussi.saikkonen@vertex.fi