Ohjelmistorobotti auttaa purkamaan rutiinityökuormaa

Tietoliikenneyhtiö Elisan teknologiajohtaja Ville Rautio on työssään seurannut tekoälyn, koneoppimisen ja ohjelmistorobottien kehitystä lähes koko työuransa ajan.

Hänen mukaansa ohjelmistorobotiikan voi yksinkertaisimmillaan määritellä teknologiaksi, jonka avulla automatisoidaan rutiiniprosesseja tietotyössä. Ohjelmistorobotti voi perustua joko konfiguroituun ja standardoituun työnkulkuun tai tekoälyn avulla toteutettuun itseoppivaan ohjelmistoon.

Rautio kertoo, että ensin mainitut ovat toimistotyöympäristöissä vielä tätä nykyä ylivoimaisesti yleisin vaihtoehto.

”Vielä toistaiseksi ohjelmisto- ja toimistorobotiikkaa on toteutettu tekoälyn tai koneoppimisen keinoin varsin vähän. Tulevaisuuden visio robotista voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa robotin aivot toimivat koneoppimisen keinoin ja kädet ja jalat puolestaan työskentelevät sen mukaan, kuinka algoritmi syöttää reaaliaikaista dataa robotille.”

Ohjelmistorobotti ei päättele itse

Rautio kertoo, että ihanteellinen ohjelmisto- ja toimistorobotti suorittaa tehokkaasti ja väsymättä ne työt, jotka olisivat ihmiselle rutiinia – ja siten pois aivotyöstä. ”Esimerkiksi teollisuudessa on käytössä jo huomattavan paljon robotteja, jotka imuroivat tai leikkaavat ruohoa. Robotti itsessään ei ole älykäs, vaan se on paremminkin kuin ihmisen kädet ja jalat.”

”Robotti sopii siis hyvin rutiinitehtävien suorittamiseen, koska se ei kaipaa lomia ja voi tehdä duunia 24 /7 -tyyppisesti.” Rautio painottaa sitä, että ohjelmisto- ja toimistorobotti on juuri niin älykäs kuin millaiseksi ihminen on sen ohjelmoinut. Tyypillisesti ohjelmistorobotille kirjoitetaan skripti, jonka mukaan se toimii.

”Ohjelmistorobotti ei pysty itsenäisesti monimutkaisiin päättelytehtäviin. Tai toisin päin: jos saat jostain niin älykkään algoritmin, että se osaa tehdä lennosta monimutkaisia päättelyketjuja, mihin enää tarvitaan sitä robottia?”

Ohjelmistorobotin huolellinen kouluttaminen tärkeää

Rautio kertoo, että Elisa käyttää huomattavan paljon ohjelmistorobotiikkaa. Robottien avulla yrityksessä on pystytty automatisoimaan kaikkein rutiininomaisimpia työtehtäviä ja samalla vapauttamaan ihmisiä aivotyöhön. 

”Meillä ohjelmistorobotit esimerkiksi korjaavat numerointeja ja viitenumerosarjoja. Jos jostain puuttuu puhelinnumero, robotti käy sen poimimassa.”

Suurimpia haasteita ohjelmisto- ja toimistorobottien kanssa tällä hetkellä on, että ihmiset kuvittelet robotit älykkäämmiksi kuin nämä ovat. 

Ohjelmistorobotilla voi saada myös vahinkoa aikaiseksi, jos kouluttamista ei ole tehty tarpeeksi huolellisesti.  Yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta voi olla sellainen, jossa robotin pitää siirtää tietoa. 

”Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos robotin tehtävä on hakea jostain hinnastosta joku eksakti hinta ja siirtää tämä tieto uuteen paikkaan. Jos hinnasto on jäänyt päivittämättä, robotti ei sitä ymmärrä, vaan siirtää eteenpäin väärää tietoa. Robotti ei kykene päättelemään, että hinta on vanhentunut.”

”Robottia pitää ja kannattaa ajatella siten, että sille pitää kaikki vääntää alusta asti rautalangasta. Se tekee vain ne asiat, mitkä se on ohjelmoitu tekemään.”

Rautio toteaa, että näistä haasteista huolimatta ohjelmistoroboteista on apua ja iloa enemmän kuin vaivaa.

Ohjelmistorobotteja käytetään hyvin erilaisiin asioihin, mutta kaikilla toimialoilla, joissa joudutaan siirtämään tietoa eri käyttöliittymien välillä, ohjelmistorobotiikka voi olla vahva apu.

”Voi sanoa, että toimialasta riippumatta ohjelmisto- ja toimistorobotiikasta on hyötyä. Tästä maailmasta eivät työt lopu siksi, että ihmisten avuksi tulee robotteja.”

Jos olet kiinnostunut suunnittelun automatisoinnista, ota yhteyttä niin jutellaan aiheesta! Hyödynnetään yli 20 vuoden kokemustani suunnitteluautomaateista ja mietitään, sopisiko suunnittelun automatisointi ratkaisuksi myös teidän yrityksellenne.

 Jari-Matti Auttila
Vertex-asiantuntija
040 488 9058
etunimi.sukunimi@vertex.fi