Helsinki-Vantaan terminaali 2:n avaruuskalteva vesikatto asennettiin öisin

Arkkitehdin vision vieminen käytäntöön vaatii usein paljon työtä, kivenkovaa ammattitaitoa ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n kattorakenteen toteuttajan LapWallin ponnistus sisälsi tätä kaikkea. Lisämausteensa työlle antoi asennusurakan läpivienti yöllä, kun työmaalla oli muutoin hiljaista.

 

Kuva: Kuva Arkkitehtitoimisto ALA, Arkkitehtitoimisto HKP, SRV ja Finavia.

  • Asiakastarina
  • Lapwall
  • Kesäkuu 2021
  • Petri Silvonen, myyntipäällikkö

Terminaalin laajennus on osa lentoaseman historian mittavinta uudistushanketta. Pälkäneläiselle LapWallille terminaalin vesikaton toteutus oli kaikkiaan kolmevuotinen hanke ensimmäisistä neuvotteluista luovutukseen. – Elementtirakenteisuus oli heti lähtökohtana, koska se oli läpimenon ja työmaan kosteudenhallinnan kannalta ylivoimainen valinta, kertoo projektista LapWallissa vastannut myyntipäällikkö Petri Silvonen.

Teräsrakenteisen rungon päälle asennettiin 12 500 neliömetriä Pälkäneellä valmistettuja kattoelementtejä. Kokonaistoimitus sisälsi katon suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen.

Helsinki-Vantaan terminaalin laajennus matkustajatasolta katsottuna. Kuva Arkkitehtitoimisto ALA, Arkkitehtitoimisto HKP, SRV ja Finavia.

Erikoiskohteen kaikki haasteet ratkaistiin

Terminaalin kattorakenteen avaruuskaltevan kattomuodon elementoinnin suunnitteluvaihe kesti puoli vuotta. Katossa oli pitkiä jännevälejä ja raskaita rakenteita. Rakenteen tuli kantaa myös lähtöaulan arkkitehtuurinen yksityiskohta, massiivinen puinen alakatto.

Myös julkisivuliittymien toimivuus rakennusfysikaalisesti tuli ratkaista. – Teimme paljon laskelmia siitä, miten katto toimii tulevina vuosikymmeninä, Petri Silvonen kertoo. Teräs- ja puurakenteiden yhteensovittaminen ja liikuntasaumojen huomioiminen oli iso osa työtä.

Geometrian haasteet korostuivat etenkin vesikaton vesikuormien hallinnassa kahteen suuntaan kaltevalla pinnalla. Vesimassan kasautuminen yhteen nurkkaan estettiin asentamalla vesiä ohjaavat jalkarännit elementteihin tehtaalla jo valmiiksi. Vesikatolle sijoitettiin useita kaivoja, jolloin vedet saatiin pois lappeen keskeltä. Myös rakennuksen läpi katolta kellariin saakka kulkeva näyttävä kattoikkunakuilu tuli huomioida suunnittelutyössä.

– Kaikkiaan erilaisia kattoelementtejä oli useita satoja, sillä jokainen elementti oli uniikki läpivienteineen, kun erilaista tekniikkaakin katolle tuli valtavasti. Rakenteiden suunnittelu taipui tähänkin arkkitehdin visiota noudattavasti.

Katon geometrian poikkeuksellisuus korostui etenkin katon vesikuormien hallinnassa kahteen suuntaan kaltevalla pinnalla.

Asennus yöllä tahtituotantona

– Oman ”twistinsä” kokonaisuuteen toi tiukan aikataulun ohjaamana asennus tahtituotantona siten, ettei synny turhia odotteluvaiheita. Tämä edellytti tarkkaa työsuunnittelua ja käytännössä sitä, että asensimme kaikki elementit yöllä. Kun muut rakennuksilla lopettivat, meidän porukkamme aloitti, Silvonen kertaa. Täysin valmiit elementit toimitettiin ja asennettiin aina saman työvuoron aikana. Kuivaketju on täydellinen, kunnes elementti on osa valmista kattoa ja kestää säätä.

Elementtituotanto ja tarkka suunnittelu toivat asennusvaiheessa suurimman edun. Kun kosteudenhallinta sekä vedenpoistot olivat valmiina jo asennettaessa, oli seuraavalle työvaiheelle aina kuiva paikka jatkaa asennustöitä.

Teräsrakenteisen rungon päälle asennettiin 12 500 neliömetriä Pälkäneellä valmistettuja kattoelementtejä. LapWallin kokonaistoimitus sisälsi katon suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen.

Moderni suunnittelutyökalu perusvaatimuksena

Rakennusinsinööritoimisto JM-Rakenne Oy:n suunnittelija Antti Taipale on käyttänyt Vertex BD:ta työkalunaan yli kymmenen vuotta. Terminaali 2-suunnittelun hän nimeää tähän saakka haastavimmaksi ja pitkäaikaisimmaksi hankkeekseen. Suunnittelijalle kohde oli merkittävä jo laajuutensa vuoksi, kun kaikki suunnitelmat tuli koota yhdeksi malliksi. Kahteen suuntaan kaltevat ja kaarevat rakenteet toivat myös lisänsä. – Erikoisprojektit ovat toisaalta niitä kaikkein mielenkiintoisimpia, sillä niissä oppii paljon myös uutta projektin aikana, kertoo Taipale.

3D-mallinnus on laajassa hankkeessa perusvaatimus. Se tuo varmuutta ja virheettömyyttä kokonaisuuden hallintaan. Detaljien tarkastelu reaaliaikaisesti säästää tunteja työmaalla. – Kun kaikilla suunnittelijoilla on käytössään samat tietomallit, on niiden vertaaminen ja törmäystarkastelu helpompaa, Taipale kertoo.

Voit katsoa hankkeesta lisää kuvia täältä.

Lisää tarinoita

Koulutusyhteistyö tuottaa uusia teknisen suunnittelun osaajia

Koulutusyhteistyö tuottaa uusia teknisen suunnittelun osaajia

Koulutuskuntayhtymä OSAO:n Kempeleen-Limingan yksikkö ja Kastelli-talot Oy tekevät yhteistyötä rakennussuunnittelun uusien osaajien kouluttamisessa. Opiskelussa ja käytännön harjoittelussa hyödynnetään Vertexin ohjelmistoa ja materiaaleja.

Hoivarakentajat

Hoivarakentajat

Hirsi on aistiystävällinen ja rauhoittava luonnollinen materiaali. Se on akustisesti miellyttävä, sisäilman kosteutta tasapainottava ja soveltuu rakennusfysikaalisesti hyvin Suomen olosuhteisiin. Puurakenne mahdollistaa hiilinegatiivisen rakentamisen.